Hömppä toimii.
Todellakin, hömppä toimii.
Se toimii, perkele.
Suomessa on tehokas ja tasa-arvoinen peruskoulutus. Ja tieteellinen. Ihan tosi, usko pois. Täytyyhän sen olla, koska viisaat sanovat ja lehdessäkin luki.
Edellä ilmeni useampikin tapa, millä terveyshömppää edistetään. Ensimmäisenä tuli toisto, toisto, toisto. Jos kuulemme saman asian monesta suunnasta ja useaan kertaan, ihmisen tapa reagoida on ajatella, että tämä on tärkeä asia ja luultavasti hyvä kuva maailmasta. Tai ainakin hyödyllinen.
Toisena tuli vakuuttaminen ja auktoriteetteihin vetoaminen. Vakuuttaminen on lähellä toistoa, mutta siinä on aina jotain perusteita, kuten nyt viitattiin tieteeseen. Perusteiden ei tarvitse olla lujia, sillä harva meistä asettaa tieteen puntariin aamukahvilla aamu-TV:tä katsellessa. Auktoriteetiksi taas kelpaa kuka tahansa julkkis. Jos maailmanmestari sanoo, että kalja on pahaa, niin se sitten on pahaa. Höh! Se olikin joku räppäri.
Miten tämä liittyy siihen, miksi terveyshömppä toimii?
Terveyshömppä käyttää näitä keinoja ja monia muita. Noilla muutamalla keinolla hömppä tekee itsensä uskottavaksi. Uskottava hoito nimittäin tehoaa paremmin kuin ei-uskottava. Kyseessä on plasebo-ilmiö, jonka vuoksi ihmiset helposti tuntevat, että pienehköt vaivat paranevat tai he saavat oireisiinsa helpotusta. Riippumatta siitä, mikä hoito on, kunhan he uskovat hoitoon.
Plasebo on tärkeä osa terveyshömppää, mutta se toimii samalla tavoin ns. koululääketieteessä.
Naapurin tutun poikakin..
Suuri osa terveyshömpästä tarjoaa apua epämääräisiin (tai lähes kaikkiin) vaivoihin ja oireisiin. Tällöin on melko suuri todennäköisyys, että samaan aikaan, kun tarjotaan (vale)hoitoa useille ihmisille, niin jollakulla olo paranee. Ja jos hoito tarjotaan mystiikan avittamana, niin olon paraneminen helposti yhdistetään siihen. Ja tästä "todisteesta" kerrotaan kavereillekin. Myönteisten odotusten vuoksi olon paraneminen tulkitaan helposti hömpän aikaansaannokseksi. Ja näitä tarinoita sitten kerrotaan eteenpäin. Jos mitään ei tapahdu, siitä on vaikeampi kertoa hyviä juttuja.
Lisäksi, jos hoito lupaa parantaa sata vaivaa, niin melko helposti löytyy ainakin yksi vaiva, joka ainakin vähän paranee.
Mikä avuksi?
Jos todella halutaan tutkia, onko jostain hoidosta hyötyä, pitää järjestää vertailu hoidon ja hoitamattomuuden välillä. Tarinat ovat hyviä ja viihdyttäviä, mutta eivät sellaisinaan tieteellisiä todisteita.
Huomasitko?
Jos samassa kappaleessa on sekä sulkeitä että lainausmerkkejä, se vaikuttaa uskonnollisen hörhön jutustelulta. Näin se kieli toimii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida, mutta asiattomuudet poistan.
Asiattomuutena pidän esimerkiksi mainoksia, perustelemattomia mollauksia, täysin asian vierestä kirjoittamista tai kilometrien mittaisia kommentteja.
Asiattomuutena en pidä reipasta kritiikkiä, jos sitä edes jotenkin on perusteltu. Jos saat minut kiinni hölmöydestä, sekään ei ole asiatonta.