En ajattele, siis en ole olemassa

Kaikki filosofiaan perehtyneet ja suuri osa muistakin ihmisistä tunnistavat Descart'n kuuluisan lausahduksen "Cogito, ergo sum." eli "Ajattelen, siis olen olemassa." Johtopäätös on aivan ilmeinen. Aivan yhtä ilmeistä on, että otsikon väite on hölmö, vaikka se joidenkin ihmisten kohdalla olisi toivottavaa.

Virheargumentti kuuluu luokkaan non-sequitur, eli suomeksi "ei seuraa". Vaikka tietäisimme, että A:sta seuraa B, niin ei-A:sta ei silti välttämättä seuraa ei-B. Otsikon esimerkki oli helppo, samoin seuraava. Tiedämme, että väite "Jos olen Sodankylässä, niin olen Lapissa." on totta. Sen sijaan "Jos en ole Sodankylässä, en ole Lapissa." ei välttämättä ole. Voinhan odottaa junaa Kemijärvellä.

Aina tätä ei ole helppo nähdä, varsinkin jos kirjoittaja haluaa piilottaa virheensä. Tällöin on syytä epäillä, että sinua yritetään sumuttaa.

Suuri osa terveyshömpästä perustuu ns. luonnollisuuteen. Sen ajatuksena on, että nykyään ihmiset elävät jotenkin epäluonnollisesti ja keinotekoisesti. Väite (joko rivien välistä tai aivan riveillä) kuuluu: keinotekoinen elämä/ravinto/kemiallinen aine aiheuttaa sairautta. Seuraava non-sequitur -virhepäätelmä kuuluu: luonnollinen aiheuttaa terveyttä.

Kaupallinen johtopäätös on myydä tätä luonnollisuutta tavalla tai toisella. Voit tutustua muutamaan kaupalliseen johtopäätökseen seuraavien linkkien kautta.

Lipomassage.
Sade-kristallisuolasuihke.
Vaietut hoidot. (Pakollinen olkinukke: syöpä paranee pakurikäävällä ja valkosipulilla)

Jätän tällä kertaa käsittelemättä sen, onko nykyaikainen elämä keinotekoista tai epäluonnollista. Samoin jätän käsittelemättä sen, aiheuttaako tällainen keinotekoisuus tai epäluonnollisuus sairauksia. Jokainen voi pohtia itsekseen onko kaiken syötäväksi kelpaavan syöminen luonnollista tai elikö luolamies 80-vuotiaaksi.



Lisää virheargumentoinnista:

Stephen Downesin Guide to Logical Fallacies.
Omat postaukseni virheargumenteista.