4.8.2013

Päivi Räsänen ja laki uskomushoidoista

Päivi ehdottaa


Päivi Räsänen kertoo Tammelan hakkapeliittatapahtumassa, että uskomushoitoja rajoittavalla lailla on kiire. Tästä uutisoi Yle.(4.8.2013)

Räsänen ehdottaa, että lapsia tai vakavasti sairaita ei saisi hoitaa uskomushoidoilla. Hän myös korostaa, että uskomushoidot pitää markkinoinnissa selvästi erottaa virallisen terveydenhuollon tarjoamista hoitomuodoista.

Ensimmäiseksi ajattelin, että onpas kummallista, kun paatunut pakana on samaa mieltä Räsäsen kanssa. Sitä ei usein tapahdu.

Puoskarilaki  


Lausunto liittyy ns. puoskarilain valmisteluun, joka on mahdollisesti tulossa hallituksen käsittelyyn syksyllä. Viimeksi sitä yritettiin saada säädettyä viitisen vuotta sitten, joilloin Räsänen muuten käytti samoja argumentteja. Vuonna 2010 valmistelusta lopulta luovuttiin ja sen sijaan päätettiin kehittää kuluttajan- ja potilaan suojaa. Myös valvontaa oli tarkoitus lisätä, mutta en ainakaan itse ole havainnut kummempaa muutosta hölynpölyn markkinoimisessa tai tuottamisessa.

Lapset ja sairaat turvaan


Jos huutaa, että "pelastakaa edes lapset ja sairaat", niin sitä on helppo pitää irtopisteiden keräämisenä. Lapsia ei tarvitse erikseen lailla suojella uskomushoidoilta, sitä varten on lastensuojelulaki. Kunhan sitä vain käytettäisiin siihen. Vakavasti sairailla taas on toivottavasti tulevaisuudessakin itsemääräämisoikeus. Markkinoinnin valvonnalla sairaiden lisäksi myös terveet voisivat erottaa oikeat lääkkeet uskomustuotteista.

Kyse ei kuitenkaan ole irtopisteistä, sillä Räsänen vain toistaa lääkäkäriliiton kannan uskomushoitojen valvonnasta vuodelta 2007. Onhan hän koulutukseltaan lääkäri.


...mutta ei puoskareita



Lääkäriliitto vastustaa ehdottomasti uskomushoitojen antajien rekisteröintiä. Tämä saisi ihmiset kuvittelemaan, että yhteiskunta jotenkin takaisi näiden henkilöiden ammattitaidon ja uskomushoitojen turvallisuuden. 

Terminologiaa



Kun puhutaan niistä hoidoiksi, terapioiksi, lääkkeiksi tai rohdoksiksi tarkoitetuista palveluista ja tuotteista, joudutaan terminologian kanssa ongelmiin. Vaihtoehtohoito tai -lääke vihjaa siihen, että se oikeasti olisi vaihtoehtoinen tieteellisesti tutkittujen vastineidensa kanssa. Kotus suosittaa sanaa uskomushoito. Sanaa uskomuslääke kotus ei mainitse eikä tarvitsekaan, sillä sana vihjaa liiaksi siihen, että kyse olisi tutkitusta asiasta. Itse haluaisin nimittää uskomushoitoihin liittyviä pillereitä, troppeja, laitteita yms. uskomustuotteiksi.

Uskomustuotteet


Uskomushoidot ovat yksi asia, uskomustuotteet toinen, vaikka ne liittyvätkin läheisesti toisiinsa. Näiden markkinointi on äärimmäisen aggressiivista ja lupaukset mahdottomia. Vaikka kuluttajansuojalaki periaatteessa suojelee katteettomilta lupauksilta, käytännössä on mahdoton saada korvausta, jos jokin troppi tai härveli ei parannakaan vaivaasi. Vielä vähemmän siitä on apua, jos jätät oikeat lääkkeesi ottamatta lupausten vuoksi. Toivon kovasti, että puoskarilakia valmisteltaessa pohdittaisiin myös uskomustuotteiden asemaa. Nykyään ihmisten kuvitelluilla tai todellisilla sairauksilla on täysin luvallista rahastaa lähes miten röyhkeästi tahansa.


Lakia vai ei?


Jos uskomushoidot halutaan kuriin, on vaihtoehtoina säätää erillinen laki, tarkistaa vanhoja tai parantaa lakien ja määräysten valvontaa. Viimeinen vaihtoehto on välttämätön. On aivan turha säätää lakia, jos sen noudattamista ei pystytä valvomaan.