Skeptikon presidentit

Skepsis ry ja Humanistiliitto järjestivät vuoden 2012 presidentinvaalien ehdokkaille kyselyn. Kyselyyn oli valittu 18 kysymystä etiikasta ja tieteestä. Tähän päivään (6.1.) mennessä kyselyyn olivat ehdokkaista vastanneet Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen, Paavo Lipponen, Sari Essayah ja Eva Biaudet. Yle kommentoi asiaa jo tuoreeltaan. Tuolloin Biaudet'n vastaus vielä puuttui.

Kysymykset olivat ehdokkaille haastavia. Miten vastata kysymyksiin homeopatiasta, horoskoopeista, eläinkokeista ja luontaislääkkeistä niin, ettei suututa koko kansaa? Mukana olivat myös kysymykset geeniteknologiasta ja ilmastonmuutoksesta. Todellisia arvojohtajan pähkinöitä.

Ehdokkaista Väyrynen ja Lipponen vastasivat monivalintaan kommentoimatta sen enempää. Essayah ja Biaudet kommentoivat hyvin lyhyesti. Haavisto sen sijaan perusteli jokaisen vastauksensa erikseen.

Kysely oli toteutettu siten, että heille oli esitetty 18 väitettä, joihin ehdokkaat vastasivat viisiportaisella asteikolla "täysin samaa mieltä", "jokseenkin samaa mieltä", "vaikea sanoa", "jokseenkin eri mieltä" tai "täysin eri mieltä". Terveyteen liittyvät kysymykset kuuluivat:

F. Geeniruokaa on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmiselle kuin ympäristöllekin

Geenimuunneltu ruoka tutkitaan jopa tarkemmin kuin muu syötäväksi tarkoitettu eväs. Ihmisen elimistö käsittelee geenimuunneltua ruokaa aivan samoin kuin perinteistäkin. Elimistö pilkkoo ruuassa olevan DNA:n hyötykäyttöön, eikä geenimuunneltua ruokaa syömällä tule mutantiksi. Geeniruokaa on turvallista syödä. Tämä on ihan tietoasia. Ympäristön turvallisuus ei ole yhtä selvä juttu. Aika näyttää ja Amerikka näyttää esimerkkiä geeniruuan käytössä ja saamme pian lisää tietoa sen ympäristövaikutuksista.

Mutta onko se oikein? Se on arvoasia. On "vaikea sanoa", vastasivatko ehdokkaat tieto- vai arvoasiaan.

Haavisto, Essayah ja Biaudet: "Jokseenkin eri mieltä."
Haavisto: "GMO-elintarvikkeiden tuottamiseen liittyy edelleen ympäristökysymyksiä, joita ei tunneta riittävästi."
Väyrynen: ja Lipponen: "Jokseenkin samaa mieltä."

G. Ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole

Jos kansanparantajalla on tällaisia tietoja ja taitoja, on häneltä melko vastuutonta olla opettamatta asiaa lääkärikoulussa. Kansanparantajien haluttomuus jakaa tietojaan antaa aihetta epäillä, että parantamistiedot- ja -taidot ovat sosiaalista luokkaa. Hyvällä huumorilla ja ymmärtämyksellä plasebo tehostuu. En haluaisi, että presidentti turvautuisi hädän hetkellä poppakonsteihin vaan tutkittuun tietoon.

Haavisto, Väyrynen ja Biaudet: "Vaikea sanoa."
Haavisto: "Riippuu täysin kansanparantajasta. Kansanperinne on aina kantanut mukanaan myös viisauksia, joille tiede on myöhemmin löytänyt järkeenkäyvän selityksen. Tärkeää on molemminpuolinen kunnioittava keskusteluyhteys tiedeyhteisön ja kansanparantajien kesken. Toivon molemmilta uteliaisuutta"
Lipponen: "Jokseenkin eri mieltä."
Essayah: "Täysin eri mieltä."

I. Vaikka homeopatialla ei ole lääketieteen tunnustusta, on se tehokas tapa hoitaa sairauksia

Kysymys on hieman huonosti muotoiltu. Valitettavasti homeopatialla on lääketieteen tunnustusta esimerkiksi Saksassa. Valitettavaa, toden totta. Kysehän on siitä, että loputtomiin joko veteen tai viinaan laimennettuja liuoksia kutsutaan lääkkeiksi, koska uskotaan, että vesi tai viina mystisellä tavalla muistaa, mitä siihen joskus on ollut liuotettuna.

Tehdään ajatuskoe. Krokotiilejä on ollut olemassa vuosimiljoonia ja käsittääkseni ne paskovat veteen tai ainakin veden lähelle. Vuosimiljoonien kuluessa varmasti kaikki maailman vedet ovat jossain välissä olleet kosketuksessa krokotiilin paskaan. Homeopatian oppien mukaan siis kaikki maailman vesi muistaa krokotiilin paskan. Jos presidentti uskoo tätä paskaa, mitä muuta paskaa hän uskookaan?

Väyrynen: "Jokseenkin samaa mieltä."
Lipponen: "Jokseenkin eri mieltä."
Essayah: "Täysin eri mieltä."
Haavisto ja Biaudet: "Vaikea sanoa."
Haavisto: "En tunne riittävän hyvin kaikkea sitä, mitä otsikon "homeopatia" alla tehdään. Jos joku kokee saavansa avun jostakin hoitomuodosta, joka ei ole lääketieteellisesti vaarallinen tai haitallinen, en näe siinä yhteiskunnan kannalta ongelmaa. Eri asia on "puoskarointi", jossa pyritään toimimaan lääketieteellisiä totuuksia vastaan."

Haavistolle iso piste siitä, että uskaltaa tunnustaa, että ei tiedä kaikkea maailmasta.


K. Luontaislääkkeet ovat monissa tapauksissa parempia kuin lääkärien määräämät apteekkilääkkeet   

Taas käytän sanaa valitettavasti. Ei sen vuoksi, että lääkärit määräisivät luontaislääkkeitä vaan sitä, että apteekit niitä myyvät. Luontaistuotteissa toisinaan on vaikuttavia aineita, toisinaan ei. Vaikuttavien aineiden pitoisuuskin niissä vaihtelee. Luontaislääkkeitä ei saisi edes kutsua lääkkeiksi. Se on häväistys lääketiedettä kohtaan. Presidentin olisi hyvä osoittaa, että hän pystyy arvioimaan asioita.

Lipponen ja Essayah: "Täysin eri mieltä."
Haavisto, Väyrynen ja Biaudet: "Jokseenkin eri mieltä."
Haavisto: "Monissa 'luonnonlääkkeissä' on itse asiassa ollut juuri niitä aineita, joita apteekkilääkkeissäkin. Eli lääketiede on kehittynyt myös kokemusperäisen tiedon kautta




Nämä ihmiset eivät ole ehdolla terveysministeriksi, joten suosittelen lukemaan heidän vastauksensa muihinkin kysymyksiin. Lisäksi suosittelen selvittämään, mitä mieltä he ovat presidentin viran hoitamiseen liittyvistä asioista.

Äänestä. Jokainen ääni pöljälle ehdokkaalle on pois vielä pöljemmältä.

Syitä hömpän toimimiseen, osa 1 (johdanto)

Hömppä toimii.

Todellakin, hömppä toimii.

Se toimii, perkele.

Suomessa on tehokas ja tasa-arvoinen peruskoulutus. Ja tieteellinen. Ihan tosi, usko pois. Täytyyhän sen olla, koska viisaat sanovat ja lehdessäkin luki.

Edellä ilmeni useampikin tapa, millä terveyshömppää edistetään. Ensimmäisenä tuli toisto, toisto, toisto. Jos kuulemme saman asian monesta suunnasta ja useaan kertaan, ihmisen tapa reagoida on ajatella, että tämä on tärkeä asia ja luultavasti hyvä kuva maailmasta. Tai ainakin hyödyllinen.

Toisena tuli vakuuttaminen ja auktoriteetteihin vetoaminen. Vakuuttaminen on lähellä toistoa, mutta siinä on aina jotain perusteita, kuten nyt viitattiin tieteeseen. Perusteiden ei tarvitse olla lujia, sillä harva meistä asettaa tieteen puntariin aamukahvilla aamu-TV:tä katsellessa. Auktoriteetiksi taas kelpaa kuka tahansa julkkis. Jos maailmanmestari sanoo, että kalja on pahaa, niin se sitten on pahaa. Höh! Se olikin joku räppäri.

Miten tämä liittyy siihen, miksi terveyshömppä toimii? 

Terveyshömppä käyttää näitä keinoja ja monia muita. Noilla muutamalla keinolla hömppä tekee itsensä uskottavaksi. Uskottava hoito nimittäin tehoaa paremmin kuin ei-uskottava. Kyseessä on plasebo-ilmiö, jonka vuoksi ihmiset helposti tuntevat, että pienehköt vaivat paranevat tai he saavat oireisiinsa helpotusta. Riippumatta siitä, mikä hoito on, kunhan he uskovat hoitoon.

Plasebo on tärkeä osa terveyshömppää, mutta se toimii samalla tavoin ns. koululääketieteessä.

Naapurin tutun poikakin..

Suuri osa terveyshömpästä tarjoaa apua epämääräisiin (tai lähes kaikkiin) vaivoihin ja oireisiin. Tällöin on melko suuri todennäköisyys, että samaan aikaan, kun tarjotaan (vale)hoitoa useille ihmisille, niin jollakulla olo paranee. Ja jos hoito tarjotaan mystiikan avittamana, niin olon paraneminen helposti yhdistetään siihen. Ja tästä "todisteesta" kerrotaan kavereillekin. Myönteisten odotusten vuoksi olon paraneminen tulkitaan helposti hömpän aikaansaannokseksi. Ja näitä tarinoita sitten kerrotaan eteenpäin. Jos mitään ei tapahdu, siitä on vaikeampi kertoa hyviä juttuja.

Lisäksi, jos hoito lupaa parantaa sata vaivaa, niin melko helposti löytyy ainakin yksi vaiva, joka ainakin vähän paranee.

Mikä avuksi?

Jos todella halutaan tutkia, onko jostain hoidosta hyötyä, pitää järjestää vertailu hoidon ja hoitamattomuuden välillä. Tarinat ovat hyviä ja viihdyttäviä, mutta eivät sellaisinaan tieteellisiä todisteita.

Huomasitko?

Jos samassa kappaleessa on sekä sulkeitä että lainausmerkkejä, se vaikuttaa uskonnollisen hörhön jutustelulta. Näin se kieli toimii.

Väärä todiste ei kumoa väitettä

Edellisessä postauksessani kerroin, että huomioni eivät todista mitään korvavalolaitteen toimimattomuudesta. Valitsin sanani huonosti. Takuulla se toimii ihan hyvin kuin mikä tahansa muukin hoito, johon asiakas itse uskoo. Kysymys on plasebo-ilmiöstä, joka on mukana aina ihmistä parantaessa. Ilmiö on mukana myös koululääketieteen hoidoissa. Nyt en kuitenkaan kirjoita plasebosta, vaan virheargumentoinnista.

Kyseessä on muunnelma Argumentum ad ignorantiam -virheargumentista. Sen mukaan asia on tosi, jos sitä vastaan ei esitetä todisteita. Tai vastaavasti asia on epätosi, ellei sitä osoiteta todeksi. "Kukaan ei ole todistanut, etteikö Joulupukkia olisi olemassa. Siispä Joulupukki on olemassa."

Tässä laitteen myyjällä voisi ajatella olevan todistustaakka ja tarmokkaasti sitä yritetäänkin. Todisteet ovat kuitenkin riittämättömiä, suorastaan vääriä ja tekaistuja. Tästä olisi helppoa tehdä sellainen johtopäätös, että väitekin on väärä, toisin sanoen vekotin on humpuukia. Humpuukia se todennäköisesti onkin, mutta ei sen vuoksi, että todisteet sen puolesta ovat huonoja.

Ihmisellä on taipumus tuntea myötätuntoa vääryyttä kokeneita vastaan. Jos poliisisarjassa ilkeä poliisi piilottaa huumeita syytetyn asuntoon, ajattelemme helposti, että uhri on syytön. Miten lipastoon piilotettu pussukka voi vaikuttaa siihen, pössyttelikö asunnon haltija viime viikolla?

Lisää virheargumenteistä Wikipediasta tai Skepsiksen sivuilta.


Lisätty 16.12.2011

Omat postaukseni virheargumenteista.