Edellisessä postauksessani kerroin, että huomioni eivät todista mitään korvavalolaitteen toimimattomuudesta. Valitsin sanani huonosti. Takuulla se toimii ihan hyvin kuin mikä tahansa muukin hoito, johon asiakas itse uskoo. Kysymys on plasebo-ilmiöstä, joka on mukana aina ihmistä parantaessa. Ilmiö on mukana myös koululääketieteen hoidoissa. Nyt en kuitenkaan kirjoita plasebosta, vaan virheargumentoinnista.
Kyseessä on muunnelma Argumentum ad ignorantiam -virheargumentista. Sen mukaan asia on tosi, jos sitä vastaan ei esitetä todisteita. Tai vastaavasti asia on epätosi, ellei sitä osoiteta todeksi. "Kukaan ei ole todistanut, etteikö Joulupukkia olisi olemassa. Siispä Joulupukki on olemassa."
Tässä laitteen myyjällä voisi ajatella olevan todistustaakka ja tarmokkaasti sitä yritetäänkin. Todisteet ovat kuitenkin riittämättömiä, suorastaan vääriä ja tekaistuja. Tästä olisi helppoa tehdä sellainen johtopäätös, että väitekin on väärä, toisin sanoen vekotin on humpuukia. Humpuukia se todennäköisesti onkin, mutta ei sen vuoksi, että todisteet sen puolesta ovat huonoja.
Ihmisellä on taipumus tuntea myötätuntoa vääryyttä kokeneita vastaan. Jos poliisisarjassa ilkeä poliisi piilottaa huumeita syytetyn asuntoon, ajattelemme helposti, että uhri on syytön. Miten lipastoon piilotettu pussukka voi vaikuttaa siihen, pössyttelikö asunnon haltija viime viikolla?
Lisää virheargumenteistä Wikipediasta tai Skepsiksen sivuilta.
Lisätty 16.12.2011
Omat postaukseni virheargumenteista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida, mutta asiattomuudet poistan.
Asiattomuutena pidän esimerkiksi mainoksia, perustelemattomia mollauksia, täysin asian vierestä kirjoittamista tai kilometrien mittaisia kommentteja.
Asiattomuutena en pidä reipasta kritiikkiä, jos sitä edes jotenkin on perusteltu. Jos saat minut kiinni hölmöydestä, sekään ei ole asiatonta.