25.10.2012

D-vitamiini olisi terveellistä



D-vitamiini on in

Viime aikoina on julkaistu lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan D-vitamiinin puutos aiheuttaa sitä tai tätä sairautta tai vaivaa. Tämän vuoksi on helposti ajateltu, että on terveellistä syödä D-vitamiinia pillereinä.


Tämä lienee liioittelua.

Ensinnäkin D-vitamiinia saa kesäisin auringosta. Kesällä pillereitä ei tarvita.

Talvella useimmat saavat helposti THL:n suositteleman tarvittavan määrän tavallisesta ruuasta. Lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit tarvitsevat hieman enemmän, mutta heidänkään ei ole mahdotonta saada sitä ihan vain syömällä. Yli 60-vuotiaat tarvitsevat vielä enemmän, ja heidän kannattaakin selvittää, mistä D-vitamiinia saa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on listannut ruokia, missä D-vitamiinia on erityisen paljon. Jos mummon kukkaro ei kestä kuhaa ja kanttarellia, niin silakka on vaihtoehto. Niin, ja pilleri. Sillä on helppo täydentää.


D-vitamiini on pop ja business



THL on esittänyt omat suosituksensa, mutta moneen ääneen on vaadittu suositusten tarkistamista. Varsinkin D-vitamiinin myyjien mielestä sitä tarvitaan enemmän ja sitä ei mitenkään voi saada ruuasta tarpeeksi. Ei kukaan. Kaikkien on ostettava pillereitä!

Mitenkähän sitä on pärjätty tähän asti?

Kun jokin on pop ja business, niin paikalle ilmestyy nopeasti rosvokauppias ja herrasmieshuijari. D-vitamiinivalmisteita on myynnissä kymmenittäin.

Kuopiolainen tutkimusryhmä päätti kutsua 30 000 yli 60-vuotiasta D-vitamiinitutkimukseen. Tämän sivutuotteena Itä-Suomen yliopisto selvitti, millaisia D-vitamiinivalmisteita on myynnissä ja tutki niiden D-vitamiinipitoisuuksia. Yllättäen noin puolet tutkituista valmisteista sisälsi merkittävästi luvattua vähemmän D-vitamiinia. Kaksi eniten luvannutta valmistetta analyseerattiin pyöreän nollan arvoiseksi.

Minä en yllättynyt.

Tulokset julkaisi eilen 24.10. Yleisradion Akuutti. Samalla se julkaisi listan tutkituista valmisteista ja niiden mitatuista pitoisuuksista.

D-vitamiini olisi terveellistä tableteissakin, jos sitä niissä olisi.

Toinen nollan saanut on Mega D3, jonka jälleenmyyjä Suomessa on Manninen Nutraceuticals. Firman blogissa Anssi Manninen julkaisee paljastavaa kirjeenvaihtoaan valmistajan kanssa. Ensimmäisessä viestissään valmistaja julistaa tulokset täysin vääriksi. Ensimmäisessä sähköpostissaan Anssille valmistaja valittaa siitä, että vain osa tabletista (10-50mg) on otettu mukaan analyysiin. Koska D-vitamiini on jakautunut tablettiin epätasaisesti, se selittää nollatuloksen. Melkoinen sattuma, sanoisin. Toisaalta, Itä-Suomen yliopisto on ystävällisesti toimittanut Akuutti-ohjelmalle selvityksen siitä, miten analyysi tehtiin. Tabletteja siis jauhettiin ainakin 20, ja siitä otettiin 10-50 mg näyte.

Toisessa sähköpostissaan valmistaja jatkaa yhä valitusta siitä, että vain osa tabletista on tutkittu. Ilmiselvästi valmistaja ei ole ymmärtänyt englanninkielistä selvitystä analyysistä. Valmistaja myös ehdottaa, että esitetyllä tavalla uuttamalla D-vitamiini ei vapaudu kuivatuista ruokaöljyn jäämistä. Selityksen makua.

Luultavasti emme koskaan saa selville, onko Manninen huijannut vai onko Mannista huijattu.



Terveysmarkkinat on yksi pop ja business

Mitäpä jos olisi tutkittu jotain muuta ravintolisää, jotain luontaistuotetta tai jotain muuta terveyshyvää?

Väitän, että olisi saatu oleellisesti samat tulokset, sillä rosvokauppias ja herrasmieshuijari näkee apajan kuin apajan.

Ja apaja on Suomessa asetettu ja suojeltu. Julkinen valta ei ole ollut kiinnostunut säätämään lakeja tai valvomaan villinä rehottavaa terveysbisnestä. Käytännössä kuka vaan saa väittää mitä vaan terveelliseksi, sairauksia ehkäiseväksi tai oloa parantavaksi ja myydä sitä sitten. Valehtelusta jää kiinni aniharvoin.


Puolet valehtelee

Kun D-vitamiinia tutkittiin, niin puolet valehteli. Kun ostat terveyshyvää, niin sinulla on 50% mahdollisuus saada suunnilleen sitä, mitä luvataan.

Siis, jos kyseessä on ravintolisä tai vastaava. Oikeassa terveyshömpässä promillekin pitää jakaa osiinsa.


Myöhemmin

On myös tutkittu valohoitoa ja D-vitamiinia. Tästä joskus toiste.



9.7.2012

Hölynpölyä

Etusivullani mainostan, että "Vastustan yleensäkin huuhaata ja tietämättömyyttä. Ajattelun laiskuus ja epärehellisyys saavat minut näkemään punaista."

Silti minua hieman arveluttaa antaa seuraava linkki. Ei heikkohermoisille.

Hölynpölyä.

Syitä hömpän toimimiseen, osa 2 (koululääketieteen epäonnistuminen)

Kaikki ei ole mahdollista.

Aina silloin tällöin käy niin, että lääkäri ei osaa hoitaa vaivaasi.

Se on aivan luonnollista. Kaikkia vaivoja ei voi hoitaa.

Eikä kaikkien vaivojen syitä voida selvittää. Vaikka voisikin, siihen ei voida käyttää loputtomasti aikaa ja rahaa. Potilas ei useinkaan tule ajatelleeksi, että lääkäri ei ole vastuussa pelkästään potilaalle, vaan myös yhteiskunnalle, joka rahoittaa terveydenhuoltoa. Lääkärin on pystyttävä, ja pystytettävä rajat: näin paljon käytetään tämän potilaan tutkimiseen. Melkoinen vastuu. Siitäkin lääkärille maksetaan.

Tässä tarkoitan julkista terveydenhuoltoa. Yksityisen vastaanotolla lääkäri tietenkin tutkii niin pitkään kuin piikkisi on auki.

Miten vain, kaikkien vaivojen syitä ei löydy eikä kaikkia löydettyjä voida lievittää.

Toisessa tapauksessa kyse on resurssien vähyydestä, toisessa tieteen rajoista. Potilaalle molemmat näyttäytyvät koululääketieteen epäonnistumisena.


Mutta kaikki on mahdollista.

Onneksi on olemassa hömppää. Hömppähoitajat käyttävät häpeilemättä hyväksi molempia rajoja, joihin koululääketiede törmää. Hömppähoidoissa ei tarvita resursseja tutkimiseen, sillä hömppähoito tyypillisesti tarjoaa avun joka vaivaan. Tai ainakin siihen vaivaan, jonka vuoksi uhri hömppähoitajan luokse tulee. Syyn selvittäminen ja hoito tulevat samassa paketissa. Hömppähoitaja korostaa sitä, että tämä on aivan muuta kuin koululääketiede. Nyt sinusta välitetään.

Miksi muuten järkevät ihmiset menevät tällaiseen lankaan? Yksi syy siihen on paradoksaalisesti ihmisen loogisuus. Ihminen helposti ajattelee, että jos hömppähoito tarjotaan oikean lääkärin vastakohtana, niin muita vaihtoehtoja ei ole. Kyseessä on (lausumaton) virheargumentaatio nimeltään väärä dilemma, johon uhri tipahtaa huomaamattaan. Huolestunut uhri ei tule ajatelleeksi, että vaihtoehtoja on kahden sijasta loputtomasti.

Hömppähoitaja saa rahansa, sillä ei hömppä ilmaista ole.

Se toimii, sittenkin?

Ei toimi. Uhrista voi tuntua siltä, sillä plasebo-ilmiö vaikuttaa aina. Pienet vaivat tuntuvat vielä pienemmiltä, kun uhri saa huomiota. Henkilökohtainen rahauhri vahvistaa asiaa.






Anteeksi

Anteeksi tauosta. Tulen takaisin entistä vihaisempana.

22.3.2012

Aktivoi työllistäjä - voita kahvipaketti!

Työmarkkinajärjestöt ovat suuressa viisaudessaan päättäneet, että työttömyysturvan kestoa lyhennetään 100 päivällä niiltä työttömiltä, jotka eivät osallistu aktivoimistoimiin. Olen jo aiemmin kirjoittanut, mitä mieltä olen tällaisesta aktivoimisesta.

Työmarkkinajärjestöt ovat työmärkkinajärjestöjä. Jostain kumman syystä työttömyysjärjestöt eivät ole koskaan mukana näissä neuvotteluissa. Työssä käyvän tuntuu olevan vaikea ymmärtää työtöntä. Tai köyhää. Tai muita ilkeitä ja ikäviä ihmisiä. Joutaisivat jonnekin pois silmistä. HYI!

Kuten jo viime vuonna totesin, työttömille järjestettävät kurssit ovat omanlaisiansa. Varsinaisilla työllisyyskursseilla opetellaan aivan jotain ammattia ja ne ovatkin aivan järkeviä. Mutta ne aktivoimiskurssit. Niitä pitää joukko röyhkeitä opportunisteja, jotka ovat huomanneet, että työkkäri maksaa siitä, että aktivoidaan työttömiä. Kurssien pitäjiltä ei vaadita mitään ammattitaitoa tai muodollista pätevyyttä.

Tuollainen motivoiminen herättää ajatuksen, että jospa itsekin rupeaisin pitämään työttömien kursseja. Ei minulla ole mitään hajua, miten niitä vedetään, mutta ei se näytä muitakaan haittaavan.

Työttömäksi joutuvalle on nöyryytys joutua tekemään pellenhommia aktivointikurssille. Työtön kaipaa työtä. Siinä se.

Millään aktivointitoimilla ei voi potkia tutkainta eikä varsinkaan selvää laskuoppia vastaan. Koska työpaikkoja on vähemmän kuin työntekijöitä, niin väistämättä joku jää ilman. Aivan riippumatta siitä kuinka aktiivisia tai velttoja, taidokkaita tai typeryksiä työttömät ovat.

Olette varmaan joskus leikkinyt sitä leikkiä, missä pyöritään tuolien ympärillä kunnes musiikki lakkaa soimasta. Tällöin kaikki ryntäävät tuoleille, joita on yksi vähemmän kuin pyörijöitä. Yksi onneton jää ilman ja joutuu pelistä pois.

Tällaista peliä työvoimapolitiikkakin on; tuoleja on melko monta, mutta melko monta vähemmän kuin tanssijoita. Kun musiikki lakkaa, niin pelistä poistetaan monta onnetonta. Pelin henkeen kuuluu, että pelistä poistettaville nauretaan.

Ongelma ei siis ole työttömien aktiivisuus vaan työnantajien passiivisuus työn tarjoamisessa. Ehkä työnantajille pitäisi olla pakollinen kurssi, missä he aktivoituisivat. Opettelisivat, miten kirjoitetaan työsopimus, laadittaisiin työpaikkailmoitus ja sillai. Parhaimman ilmoituksen laatinut työnantaja saa hakea kotimatkalla bingosta kahvipaketin.

17.3.2012

Kaikki on terveellistä (tai ainakin parantaa)


Terveyshömpän lähettiläillä ei lopu mielikuvitus. Ei koskaan.

Vanhat propagandakeinotkin ovat käytössä. Suomen Terveyshömpän pää-äänenkannattaja Magneettimedia on ottanut käyttöön Orwellin sota on rauhaa -argumentaation. Tiedämme, että rokotteet suojaavat sairauksilta. Magneettimedia siis väittää, että ne aiheuttavat niitä. Tiedämme, että liiallinen auringonvalo on ihosyövän riskitekijä. Magneettimedia siis sanoo auringovalon estävän ihosyöpää.

Magnettimedian propaganda oli tässä vain siksi, että halusin tehdä siitä alkukappaleen. Läpyskä varmasti tuottaa herkullisia kirjoitusaiheita myöhemmin. Palataan asiaan sitten.

Melkein kaikki on terveellistä. Ainakin jonkun mielestä. Ellei jokin ole terveellistä, se kelvannee lääkkeeksi. Jonkun mielestä. On vaikea keksiä mitään, mitä ei oltaisi myyty terveystuotteena tai lääkkeenä.

Terveystuotteet eivät rajoitu pelkästään olemassaoleviin asioihin. Homeopaatit myyvät erilaisia ravistettuja "ei mitään". Myynnissä on myös monenlaisia energioita, aaltoja ja värähtelyjä. Oikeasti näitä ei ole tietenkään ole olemassa, mutta se ei näytä estävän niiden käyttämistä kauppatavarana.

Entisaikoina ihmiset olivat tietämättömiä ja uskoivat kaikenlaisia poppamiehiä. Öljyä on tunnetusti myyty kaiken parantavana ihmelääkkeenä. Nykyään sitä harvemmin suositellaan juotavaksi edes pieniä määriä. Merilintuja se parantaa erityisen huonosti. Tupakkaakin pidettiin terveellisenä, suorastaan lääkkeenä eikä siitä ole kaukaa, kun lapsen hammassärkyyn suositeltiin tupakansavun puhaltamista lapsen suuhun. Radioaktiivisuuskin oli muotia aikanaan. Myynnissä oli mm. radiumperäruiskeita, toriumhammastahnaa ja radiumkondomeja.

Onneksi nykyään ihmiset ovat viisaampia, kuten olen blogissani usein osoittanut.

Elintarvikkeiden lisäaineita pelätään ja pidetään epäterveellisinä. Se ei kuitenkaan estä sitä, että E-koodeista ensimmäistä, kurkumiinia (E100) myydään rohdoksena. Kurkumiini on elintarvikeväri, jota esiintyy kurkumassa. Kurkumaa taas on curryssa.

Kurkumiinista myöhemmin lisää.

Kurkumiini

15.3.2012

Työ, teknologia ja elämän tarkoitus

Jos ajattelisimme, että kaikki työt pitäisi tehdä mahdollisimman tehokkaasti, niin rakentaisimme koneita tekemään sen.

Olemme tehneetkin niin.

Mutta sana "työ" tarkoittaa myös jotain, mikä on ponnistelua suurempaa päämäärä kohti. Jotain, minkä vuoksi kannattaa elää. Jotain, mikä on ennen saavutusta. Tai jotain, mikä saa meidät elämään.

Sitä emme halua antaa pois koneille.

Kun elämme työssämme, niin toteutamme omaa elämäämme, tarvettamme olla jotain.

Jotain, mitä olemme. Jotain, mitä haluamme olla. Kuvittelemme.

Me todellakin elämme työtämme. Me olemme sitä. Ylpeinä olemme insinöörejä, lääkäreitä, taiteilijoita, valtiomiehiä ja bussikuskeja. Ylpeinä olemme sitä, mitä teemme, vaikka kukaan ei siitä maksaisi. Me elämme työtämme. Me elämme itsejämme. Elämme.

On sanottu, että teknologia suo meille paljon vapaa-aikaa. Aikaa, jota voimme käyttää korkeampien älyllisten tai hengellisten asioiden edistämiseen.

Emme tee niin. (Niin luulemme.) Mutta juuri niin teemme me. Juuri sitä meidän irvokkaat väittelymme ovat: hengellistä tai älyllistä taistelua. Juuri sitä ovat meidän taistelumme siitä, miten me yltäkylläisyytemme jaamme. (Meille, ei toisille. Tosin.) Pahoin pelkään, että henkemme voima ei enempään riitä.

Henkien taistelu.

Taistelemme siitä, mikä taloudellinen idea on paras. Mikä myy eniten? Mistä puhutaan eniten? Mitä haluamme?

Me haluamme paljon. Kaikki.

Mieluiten vielä vähän lisää.





Ja koneet antavat lisää aikaa, jonka jakamisesta taistella, keskustella.



Olla.