Aivovalon tieteelliset perusteet, osa 3 (lisää tutkimuksista)

Valkee Oy on julkaissut tutkimuksen otsikolla "Aivot aistivat valoa, eivät vain silmät." Kyseessä tälläkin kertaa on posteri vuoden 2011 elokuisessa tieteellisessä kokouksessa, ei tieteellinen julkaisu. Tutkimuksen tekijöistä ensimmäisenä mainitaan Juuso Nissilä Oulun yliopiston biologian laitoksen edustajana. Hän on myös Valkee Oy:n toimitusjohtaja, joka on ehkä vielä oleellisempaa. Lainaan tähän kokonaan Valkee Oy:n tiedotteen.

Oulun yliopiston tutkimusryhmä löysi ja paikallisti ensimmäisenä maailmassa aivojen valovasteelliset proteiinit. Tutkimuksessa paikallistettiin valolle herkkä OPN3 proteiini kaikilta 18:lta tutkitulta aivoalueelta. [8]. Valolle herkkiä proteiineja on useilla merkittäviltä ihmisen hyvinvointia ja kehon tasapainoa ylläpitävillä aivoalueilta. Proteiineja löytyy esimerkiksi hypotalamuksesta, joka ylläpitää elimistön endokriinisten rauhasten toimintaa ja on keskeinen aivolisäkkeeseen hormonaalista informaatiota välittävä aivoalue. Valovasteellisia soluja on myös serotoniinin, melatoniinin ja dopamiinin kannalta keskeisimmillä aivoalueilla

Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tuota OPN3-proteiinia olisi löytynyt (kuolleiden) aivoista. Selostuksesta, samoin kuin posterista, voisi saada sen kuvan, että tämä olisi todiste siitä, että aivot aistisivat valoa. Kuitenkin tutkimus ainostaan osoittaa, että aivoissa on valoherkkää OPN3-proteiinia. Posterin (ja Valkeen Oy:n mainossivun) johtopäätökset ovat aivan päättömiä, sillä proteiinin roolista aivoissa ei ole tehty mitään tutkimuksia. Aistiminen on aivan eri asia kuin valoherkän aineen olemassaolo. Yhtä hyvin voisimme väittää, että digikamera aistii valoa.

Tämä huomio ei mitenkään todista sitä, etteikö korvavalolamppu oikeasti toimisi (enemmän kuin plasebo). Mutta tämäkään tutkimus ei todista mitään korvavalon toimivuudesta.

Lisää korvavalosta:

Korvavalokooste.